
Tänään puhun hyväntekeväisyydestä.
Sattumaa tai ei, monet esikuvani puhuvat siitä myös. Itse asiassa he puhuvat siitä aika vähän, mutta tekevät sitä paljon.
Sattumaa tai ei, useimmat heistä ovat miljonäärejä, muutama on jopa miljardööri.
Tai ehkä se vain kertoo minun suuruuden hulluudestani…
Sitä on muuten jostain syystä paljon liikkeellä täällä Tampereella. Joku joskus on vertasi “Tampere on kuin mäyräkoira joka kuvittelee olevansa puudeli.”
Me manselaiset otimme sen tietysti kehuna.
Mutta mennään asiaan.
Olin hiljattain lomalla Floridassa. Eräänä päivänä söimme aamupalaa periamerikkalaisessa tienvarsiravintolassa – tiedäthän sellaisessa dinerissa. Meitä palveli noin nelikymppinen, ystävällinen latinonainen.
Hänen palvelu oli jopa parempaa kuin Finnairin business-luokassa missä lensin.
Kuten paikalliseen tapaan kuuluu, jätimme tippiä. Mutta tällä kertaa tuikkasin päälle vielä paljon suuremman setelin kuin tavat edellyttivät.
Myöhemmin matkaseuralaiseni huomatti minulle “Hei, jätit aika ison tipin.”
Niinpä aloimme jutella hyväntekeväisyydestä. Tiedän aiheesta jonkin verran tavallista pulliaista enemmän, koska muutamat asiakkaani ovat olleet hyväntekeväisyysjärjestöjä.
Lue myös: Minun elämäni 4 suurinta virhettä
Kerroin että keskimäärin noin 70 % lahjoitusrahasta päätyy oikeasti avustuskohteeseen. Loppu menee hallinnointiin, varainhankintaan (ja osa vain mystisesti katoaa ties minne). Ja tämä on hyvä prosentti.
Muistin samalla mitä eräs amerikkalainen esikuvani, joka tekee sama työtä kuin minä, kerran sanoi…
“Tiedätkö mikä on tehokkain tapa harjoittaa hyväntekeväisyyttä? Unohda välikädet. Jos esimerkiksi näet yksinhuoltajan tarjoilemassa minimipalkalla jossain piskuissa ravintolassa, ja hän tekee hyvää työtä, anna hänelle kunnon tippi suoraan. Se ei merkitse mitään sinulle, mutta saattaa pelastaa hänen perheensä päivän, viikon, tai jopa kuukauden.”
Minä en ole mikään pulmunen, enkä yritä esittää sellaista.
Mutta yksi asia minkä raha mahdollistaa on hyväntekeväisyys. Miten harjoitat sitä vai harjoitatko ollenkaan on täysin oma asiasi. Eräs asiakkaani kertoi jättävänsä hotelleissa aina kunnon tipin siivoojille. Etenkin köyhissä maissa minäkin jätän heille yleensä joka päivä pikkusetelin siihen koloon missä hotellihuoneen avainta säilytetään. Silloin se menee heille varmasti.
Kuten alussa sanoin, jostain syystä monet esikuvani harjoittavat sitä avokätisesti.
Esimerkiksi Warren Buffett on saanut monet maailman rikkaimmat testamenttaamaan osan tai jopa koko omaisuutensa hyväntekeväisyyteen.
Se saattaa lopulta olla suurempi saavutus kuin hänen ällistyttävä uransa sijoittajana.
Minäkin aion todennäköisesti seurata hänen esimerkkiä testamentissani.
Mutta ei viitsitä puhua kuolemasta vaan elämästä.
Millainen seuraavasta vuodestasi tulee sinulle? Hyvä vai huono?
Se voi ratketa jo nyt.
Esimerkiksi copykouluni heti ensimmäisellä oppitunnilla paljastan mistä löydät nopeasti lisää asiakkaita…
… Ja kuinka saat heidät ostamaan sinulta enemmän, uudelleen ja uudelleen.
Se on yksinkertaisempaa kuin ehkä arvaatkaan. Mutta silti harvat hyödyntävät tätä helppoa tekniikkaa tarpeeksi.
Katso lisää yllä olevan linkin takaa ja tule mukaan.
Muista – tämä on vasta ensimmäinen oppitunti. Siellä paljon lisää hyödyllistä materiaalia (ja yksi salainen arvokas lisäbonus minkä paljastan vasta lopuksi)
Kiinnostunut?
Mene vain tänne ja tule mukaan >>
Liittyminen maksaa vähemmän kuin aamukahvisi.